ELÄMÄÄ ja ENERGIAA

Aina ennen, kun joku kertoi yöpyvänsä omassa kotikaupungissaan hotellissa, olin hieman ihmeissäni. En ymmärtänyt mitä ideaa siinä oli. Kunnes itse pääsin sen kokemaan. Kun yövyt omassa kotikaupungissasi hotellissa, tuntuu oikeasti siltä, että olet lomalla jossain. Katsot kaupunkia ihan uusin silmin. Ennen mun uuden työn alkamista, päästiin Miikan kanssa yöpymään ja rentoutumaan Sokos Hotel Royal Vaasaan.

Me saatiin huone kahdeksannesta kerroksesta, ja vaikka ulkona pyryttikin lunta, oli maisemat upeat. Me yövyttiin Sokos Hotel Royalin yhdessä uudistetussa huoneessa, metsäteemaisessa sellaisessa. Huoneen tummanvihreät sävyt ja raikas sisustus olivat toimiva kombo. Lisäksi meitä odotti huoneessa herkkulautanen, joka meni aika vikkelästi parempiin suihin.


Katsottiin ensin Sportin peli tabletilta, jonka jälkeen suunnattiin ylimpään kerrokseen saunomaan ja uimaan. Me valitaan yleensä aina yöpymispaikaksi sellainen hotelli, jossa on uima-allas, jotta päästään pulahtamaan virkistävään veteen saunan jälkeen. Sokos Hotel Royalin uima-allas onkin sitten ihan omaa luokkaansa, ihan maisemienkin perusteella.


Rentouttavan saunan ja uimisen jälkeen pistettiin parempaa päälle ja lähdettiin alakerran ravintolaan Wazacaan syömään. Wazacan ruoat saa meiltä arvosanan 5/5. Mä söin suussa sulavia tacoja ja Miikka pihviannoksen (niinku aina :-D) Ruokailun kruunas Wazacan omat mansikka margaritat ♥ 

Mä voitin ihan sattumalta sisäänpääsyn Amarillon VIP-bileisiin, ja sinne jatkettiin ruokailun jälkeen. Sielä meitä odotti ilmaset juomat ja ruoat. Illan päätteeksi päästiin vaan kävellen hotellille, kuinka kätevää! Ei tarvinnut odotella taksia tai soitella kyytejä. 

Uni maistui hotellin puhtaissa ja pehmeissä lakanoissa. Miikka jäi vielä nukkumaan kun livahdin hiljaa aamu-uinnille yläkertaan. Masut kurnien suunnattiin yhdessä tien toiselle puolelle aamupalalle. Sokos Hotel Royalin aamupala pääsee helposti aamupalojen top 3:seen. Aamupala näytti just siltä miltä sen pitääkin Vaasassa näyttää. Kotijuustoa ja lakkahilloa sekä tyrnimehushotteja. Huippuhyvää!


Otettiin aamupalan jälkeen vielä pikku päikkärit. Rentouttavan "minireissun" jälkeen oli taas voimia aloittaa uusi viikko ja uusi työ. Eikä kotimatkakaan ollut päätä huimaava.. heh.. Kiitos Sokos Hotel Royal Vaasa, me tullaan ehdottomasti toistekin! 

TESTISSÄ RAVINTOLA TIILIHOLVI

Yleensä aina kun lähdetään reissuun, niin hyvän ravintolan löytäminen on lähes mahdottomuus. Kotikaupungin hyvät ravintolat tuntee, mutta heti kun astuu jalallakin eri paikkaan niin ollaankin yhtenä kysymysmerkkinä. Usein turvaudutaan tuttuun ja turvalliseen S-ketjun ravintolaan. Nyt ollaan kuitenkin löydetty Tampereelta oikea helmi. 

Lähdettiin aika extempore pari viikkoa sitten Tampereelle ja ihan sattumalta mun silmiin osui Ravintola Tiiliholvi. Muutamien viestien jälkeen sovittiin, että mennään sinne illalla maistelemaan yllätysmenuuta. Minä joka Amarillossa syön aina chicken pocketin ja Miikka pihviä, niin yllätysmenuu kuulosti kivalta vaihtelulta. Odotettiin tietysti hieman jännitykselläkin, että mitä siihen nenän eteen tuodaan. 

Tiiliholvi yllätti ensinnäkin puitteillaan. Upeat, vanhat tiiliseinät loi tunnelmaa koko ravintolaan. Koko ruokailun ajan tuntui, kun oltais oltu ulkomailla, jossain vanhassa kaupungissa iltahämärällä, matkattu ajassa taaksepäin. Tiiliholvi on ollut Tampereella ensimmäisten ravintoloiden joukossa toteuttamassa tätä uutta konseptia, yllätysmenuuta. Pöytiin tarjoiltiin toinen toistaan kauniimpia annoksia, ja niiden välissä "keittiön tervehdyksiä". Kaikki annokset yllätti positiivisesti, ja ihmeteltiin Miikan kanssa mm. sitä, että miten ruusukaalistakin voi saada niin herkullista? Taitavia kokkeja siis keittiö täynnä. Mun oma lemppari oli kuitenkin jälkiruoka, joka oli kuin "kirsikka kakun päällä" illan herkkuruokien jälkeen.

Annoksiin oli myös valittu niihin sopivat viinit, jotka korosti annosten tuoreita, paikallisia ja herkullisia makuja.


Lähtiessämme vilkaistiin kelloa ja huomattiin, että oltiin vietetty Tiiliholvissa melkein neljä tuntia. Arki unohtui täysin tässä upeassa ravintolassa ja aika kului kuin siivillä. Tämä unohtumattoman kaunis kellariravintola onkin Tampereella ihan "must". 

TOTUUS

Ei se mun arki pelkkää ravintoloissa syömistä, hotelleissa yöpymistä ja kukkia, matkoja, brunsseja ja täydellisiä päiviä oo täynnä, vaikka jotkut niin väittääkin pelkän somen perusteella. Kyllä arki rullaa ihan normaalisti, niin kuin muillakin. Tälläkin hetkellä istun mun "toimistossa" joka on kuin pommin jäljiltä. Jääkaappi ammottaa tyhjyyttään, huomiseks ei oo varmaan yksiäkään puhtaita vaatteita ja nukkumaan pitäs päästä ennen kymmentä, että jaksaa herätä aamulla kuudelta. Aloitin nimittäin uuden työn viime viikolla ja teen nyt opiskelujen ohella sen 26 tuntia viikossa. Sit on vielä kirjaston kirjoja palauttamatta (jotka on jo myöhässä), verokortti postittamatta, blogipostauksia julkaisematta, kämppä siivoamatta, ruoka tekemättä ja laskut maksamatta. Ei se arki luksusta oo, mutta kyllä mä tykkään tästäkin. Kivaa viikkoa kaikille! 

PÄIVÄ MUN KANSSA

(Kuva on kahden vuoden takaiselta Ruka reissulta, kun tukka oli vielä tumma ja Didrickson-takki valkoinen)

06.15 Herään Miikan herätykseen. Käännän kylkeä ja jatkan nukkumista, oi loma!

09.30 Herään ennen mun omaa herätystä, selaan somen läpi ja nousen sängystä. 

09.57 Pesen naaman kylmällä vedellä. Laitan suoristusraudan lämpenemään ja alan sillä aikaa selvittää mun takkutukkaa. Harja lentää pari kertaa maahan. 

10.06 Kiharran hiukset laineille. Lämpösuihke on muuttanut lattian liukkaaksi ja liukastelen makkariin laittamaan herätyksen pois päältä. 

10.20 Meikin aika. Ärsyttää, että mun lemppari meikkivoide on lopetettu. Onneks lemppari ripsari ei petä. 

10.38 Aamupala. Ostin eilen uutta kaurajogurttia ja otin pakkasesta sulamaan mansikoita, jee! Avaan kaurajogurttipurkin ja noin desilitra vaaleeta litkua lentää mun housuille ja maahaan. Koko jogurtti näyttää todella ällöttävältä liejulta. (Puoli purkkia pelkkää nestettä) Haiseekin pahalta. Heitän menemään. Syön Juustoportin lakkajogurtin. 

10.51 Puen vaatteet ja avaan telkkarin. Kaisa ja luksuskodit. Unelmoin hetken hienoista saunoista merinäköalalla.

11.24 Hups, ohjelman katselussa vierähtikin tovi. Äkkiä talvivaatteet niskaan. Mutta missä mun bussikortti? 

11.36 Kortti löytyi, mutta myöhässä oon. Juosten siis pysäkille. Eikä oo yhtään kylmä, onneks!

11.43 Bussi on täynnä. Vapaita paikkoja kuitenkin on, mutta ne on ikkunapaikkoja ja käytäväpaikalla istuu joku. Ei voi vaikka siirtyä? Kysyn hieman ärtyneesti, että "pääseekö siihen istumaan vai ei?"

11.58 Melkein kaupungissa. Mutta. Bussi hajoaa. 

12.16 Bussi lähtikin toimimaan hetken odottelun jälkeen. Käyn sovittamassa Cubuksen farkkuja, kaikki -25%. 

12.36 Mitkään ei oo sopivat. Sit autokoululle.

13.15 Autokoulussa. Auto sammuu. Enemmän ku viis kertaa. Turhautumista ja kyyneliä.

14.17 Oon kaks minuuttia myöhässä sovitusta ajankohdasta. Marika odottelee mua Amarillon edessä. Ah, päivän pelastus! 

14.48 Ruoka tulee pöytään. Olikin jo nälkä. 

15.47 Vilkutellaan heipat, kiitos ystävä päivän piristyksestä!

16.03 Sovittamassa Vilassa kivoja kevätvaatteita. Jos ostaa kolme tuotetta, saa niistä kaikista -30%. Onneksi täältä löytyi jotain kivaa!

16.37 Sitten kotiin bussilla.. 

16.43 Kiva, oon kattonu aikataulut väärin.

16.44 Ringer pappa.. 

16.46 Onneks iskä ei ollu vielä päässy kotiin, sain kyydin.

17.17 Kotona. 

17.23 Miikka nukkuu. En ehdi istua sohvalla kauaa, sillä kuorsaava poikaystävä on herätessään aina nälkäinen.  Porsaan sisäfilettä, uunissa paistettuja perunoita ja valkosipulivoita on tänään tarjolla. Kyllä Miikan kelpaa! En itse syö mitään, vaan vastaan pariin sähköpostiin ja vaihdan vaatteet. 

18.32 Sitten kotikotiin tapaamaan sisaruksia jotka on tullu takaisin Rukalta. Vitsi, että oli ikävä. Nauretaan pari tuntia meidän omille jutuille koko perheen voimin ja rutistan Helgaa ja Henriä oikeen ekstrapaljon. 

20.43 Miikka hakee mut. Tullaan kotiin ja mennään saunaan. Katotaan vielä tämän viikon Selviytyjät-jakso. 

23.06 Piikkimatto selän alle, somen selaus ja untenmaille.

23.42 Zzzz...

21 REISSUKUVAA

Arki rullaa taas ja meidän Espanjan matkasta tuntuu olevan ikuisuus.. Tässä kuitenkin kameran kätköistä teille kivoja kuvia meidän onnistuneesta reissusta.